Otsikko vaihtui ;)

En siis lähde enään tekemään uutta blogia, vaan jatketaan tällä vanhalla, kun tuntuis jotenkin tyhmältä lähteä "heittään hukkaan" noita vanhoja tekstejä..
Yritän päivitellä tätä hieman useammin kuin tähän mennessä, kunhan vaan aika riittäis, vaikka eipä kai siihen kauaa luulis menevän kun muutamia rivejä naputtelee ;)

Joops, eli viime päivityksen jälkeen meidän perhe sitten kasvoi yhdellä perheenjäsenellä, huikeaa ajatella että tuo pienokainen täyttää huomenna jo 4 viikkoa!
Aika menee ihan uskomattoman nopeaa tahtia :') Pian tuo nuorimmainenkin jo mennä viipottaa pitkin kämppää menemään.

Pekko se puhua läpättää jo vaikka kuinka paljon, niin että itse siitä jo aika paljon ymmärtää, vaikkei varmaan ulkopuoliset ymmärräkkään ;) Mies tuossa naureskeli että on se kumma kun poika puhuu jo lauseitakin muttei siltikään sano "äiti" tai "isi" :D ehkäpä ne jonain päivänä sieltä vielä tulee.
Jos pyydetään sanoon niin näyttää vaan sormella että tossa noin :D

Jaahans, no mut kai se tarvitsee tästä lähtee kirjotteleen kuoriin nimiä, sais pikkuhiljaa noita kaste-kutsuja postiin ja vastaanottajille :)

Uuttako?

Pohdinnassa täysin uusi blogi (TAAS), jonka vois alottaa ihan täysin "puhtaalta pöydältä",
jossa siis voisi kertoa niin lapsista kun tästä ihan normaalista elämästä, käsitöistä yms. yms..
Näitä blogeja kun alkaa oleen nyt ihan riittämiin niin jättäis noi odotus-blogit tuonne roikkumaan ja tän poistais sit kokonaan..? Hmm..
Hankalaa tää elämä :D Aika ei riitä päivittään kymmentä erikseen, niin näin se olis kaikkein yksinkertasinta.

Nyt en ehdi enempää, täällä on pieni tyttö joka kiljuu iskän sylissä hyyyvin vaativaan sävyyn äitiä paikalle ;)

Pitkästä aikaa tätäkin blogia!

Viime päivityksestä näyttäis olevan kevyet 2kk,
tuonne odotuspäikkyyn kun tulee enemmänkin kirjoteltua vain masulaisen juttuja, niin kirjotetaanpa tänne sitten näiden muiden kuulumisia :D

Pikkumies kasvaa kohinalla, nyt tuo jo kovasti tapailee sanojakin, viimeks tänään kaupassa saatiin kuulla kyllä mitä poika tahtoo, nimittäin kovaan ääneen kuulu "ÄÄÄÄTELÖÖÖÖÖÖ!!!!" :D

Laittelenpa tässä samalla pientä kuvapläjäystä tulemaan :)

Yhtenä iltana lähdettiin kävelylle ja käveltiin kylän hautausmaalle asti, siellä sai nuorimmainenkin kulkea, hienosti kyllä osaskin mennä, ei menny kivien tykö tms. :)
Tässä ollaan jo kotiin päin lähdössä;

Joku pikkuherra oppi kielennäyttämisen jalon taidon <3 :D Isosisko siellä taustalla lukemassa akkaria ;)

VIikko sitten käytiin elomessuilla pyörähtämässä ja kyllä siellä tuntuu vaan joka vuosi olevan enemmän ja enemmän niitä RUOKAKOJUJA, kyllä tuli meidän vanhimmainenkin nenä vinossa niiden ohi ja sano että kylläpä haisee! Käristettyä muikkua yms. kalaruokia, ranskalaisia ja nakkia, pyttipannua jne.. Ja ihan vierivieressä.. hyh..
Mutta saatiinpa silti testattua meidän uudet kärryt, jotka siis jo jokin aika sitten tilasin tulokasta ajatellen, Pekko kun ei kuitenkaan ole vielä mikään kovin iso, niin pääsee herrakin vielä kärryjen kyytiin vauvan saavuttua (huomaatteko, pinkit lasit aina välillä päässä ;) )
Veikalla nyt meni paino 2kg:lla yli suosituksen, mutta ei se kyllä missään tuntunut ja kärryt kesti loistavasti!
Mä en halunnu vierekäin istuttavia rattaita, enkä semmosia missä on peräkkäin istuimet, koska meillä on portaat noustava/laskeuduttava kun tulee tai menee ulos.. P&T- kärryt taas on ihan jumalattoman kalliit, että niistä en uskaltanu edes haaveilla, joten meillä on tämmöset;

Noissa kyllä toi yläistuin on ihan älyttömän pieni, mutta täytyy nyt sit vielä kattoa että kuinka noihin lapset sijottelee, eiköhän se kokeilemalla sitten selviä :)

Isot pääsi myös kiipeämään panssarivaunun päälle, se on aika perinteinen että niitä käydään ihmettelemässä;

Tää oli mun mielestä aika vallottava kuva, sillä aikaa kun isot kiipeili niin pienin oli iskän sylissä, iskä puhalteli ja pöristeli niin että kutitti ja tää Pekon ilme on todella sitä Pekkoa parhaimmillaan :D <3

Miniatyyrihevoset oli myös lasten mieleen, että kyllä jos lotossa voitetaan niin meille tulee tommonen myös! Mikäs olis sen parempi pitään nurmea kunnossa ;)

Messuilta suunnattiin kaupan kautta parkkiin erään tien varteen, samana päivänä kun järjestettiin Linna cruising :) Oltiin samassa paikassa kuin vuosi sittenkin ja saatiin hyvä paikka mistä näki kaikki autot ja pärrät mitä ohi meni :) Prätkiä kun lähti tuleen meidän ohi, meinasin pissiä housuuni, aijj että se ääni!!!! Nam! :D

Meidän ipanat oli oikein mallikkaasti vilkuttelemassa ohikulkeville autoille, nythän meilläkin olis ollu mahdollisuus tuohon osallistua, mutta myö katseltiin kiltisti reitin varrella niitä vähän hienompia kulkineita ;)

Messuviikonlopun jälkeen ei sitten ollutkaan kuin yksi vapaapäivä lapsilla, kun tiistaina mun ekasta vauvasta sitten tulikin KOULULAINEN!
Ihan uskomatonta miten aika on näin mennyt, seitsemän vuotta ihan hujauksessa vain! :D
Vastahan tuo oli semmonen reilu kolmikilonen tuhiseva tuttisuu <3 Tässä ekaa koulumatkaa taittamassa

Onneks meillä on tosi lyhyt koulumatka, veikkaisin että tuommonen 150metriä tulee kotiportilta koulun pihaan matkaa, ikkunasta näkyy siis koulu :)

Kotona me oltiinkin sitten poikien kanssa ihan pöllämystyneinä, mitäs nyt tehdään? :D
Käytiin kaupassa ja jäätiin sitten tuohon naapurin kanssa ulos melkein tunniksi, saivat ainakin siis ulkoiltua :)

Käytiinpä sit vielä pikasesti haukkaamassa navan täytettä, pienin kuitenkin meinas että ei tässä ihan niin nopeesti toimita ja nosti metelin kun meinasin häntä alkaa syöttämään, no eipä muuta kun lautanen herralle nenän eteen ja lusikka kouraan.
Lusikka oli lähinnä koristeena mutta kyllä sinne masuunkin tais ruokaa mennä, tuloksena spagettia ja jauhelihakastiketta kirjaimellisesti kaksin käsin nauttineesta pojasta näin komia kuva;

Ja koulusta kotiutui hyvin onnellinen ja väsynyt keltanokka

Ja muistakaahan ihmiset kun näette näitä pieniä keltanokkia liikenteessä, niin ne voi olla oikeestikkin arvaamattomia liikkujia, opettelevat vasta sääntöjä ja reittejänsä. Annetaan heille turvallinen koulutie ja yritetään ennakoida, päästetään tien yli jne. Kiitos. :)


Niin, tämä meidän keltanokka ei sitten kaivannut kuin kahden aamun saattamiset ja vastaan menemiset, sitten tulikin jo aamu kun kuulin "äiti, voisinks mä mennä tänään jo yksin kouluun ja tulla kans yksin?" Minun pienisuuri neiti! <3

Hienosti on kyllä mennyt nyt nuo pari päivää mitkä ehti viime viikolla harjoitella, joten eiköhän tuo tuosta lähde sujumaan hyvin!

Perjantaina me poikien kanssa mentiinkin perhekahvilaan, mä olen aina ollut tosi huono lähtemään minnekkään tuommosiin kun tuntuu että on niin vaikea mennä jos siellä onkin jo tietyt "piirit" ja meillä on aina nukuttu pitkään jos ei ole ollu mitään pakollista menoa.
Nyt kun tuon ekaluokkalaisen kanssa on herätty ajoissa, minä ja pojatkin, niin oli helppoa lähteä. Veikkakin alko jo tuntuun siltä että kyllä se tarvii jotain muutakin kaveria kuin mut tai pienimmän ja kyllä sille tekikin hyvää päästä leikkimään lähes omanikäisen pojan kanssa, samoten Pekko sai omanikäistä seuraa ja äiti sai jutella aikuisten kanssa ;) :)

Joten ens viikolla me varmastikkin poikain kanssa suunnistetaan taas samaan paikkaan, mitäpä me muutakaan sillä välin tehtäis kun esikoinen on koulussa :)

Mutta tässäpä tällä kertaa päivitystä, merkkiä saa jättää jos joku tätä(kin) vielä lukee :)
Mukavaa syksyä kaikille!

Vihdoin myös kahdella jalalla!

Vihdoinkin siis pieni mies lähti myös kahdella jalalla maailmaa valloittamaan, ikää oli tuolloin aika tasan 1v1kk! Eipä tässä valmiissa maailmassa mihinkään kiire ole ja hitaasti hyvä tulee, eikö? :D
Tässäpä vähän kuvaa, Pekko matkalla hauskimpaan hommaan, nimittäin pesukoneen tyhjennykseen,
harmi kun äiti ilkeänä vetäs oven eteen *hih*


Ja tässäpä vielä äidin kanssa poseeraten <3

Uusia taitoja on taas opittu tuon kävelemisen lisäksi, joka paikkaan nimittäin pitää kiivetä!
Sohvalle, sohvan selkänojalle, portaat ylös ja alas, hienosti peruuttaen tietenkin ja kerran tässä oli eräs tuttu lähdössä ja oltiin miehen kanssa molemmat ulkona, kun tulin sisälle niin pikkuherra istui keskellä keittiön pöytää! Tuli kyllä jätkälle kiire alas kun huomas että tulin sisään, eli selvästi tiesi ettei pöydällä varmastikkaan sais olla :D

Kerran mies yllätti pojan vessasta pönttöä vetelemästä, oli onnistunu kiipeemään kannen päälle ja paineli onnellisena nappia alas, kyllä sillon jopa vähän nauratti!
Eli penkit pöydän alle kun pöydästä poistutaan ja vessan ovi kiinni.. Ovea hän ei saa auki, mutta kun ei ole lapsi tyhmimmästä päästä, hän työntää jakkaran pöydän viereen ja kiipeää sitten siitä pöydälle jos ei muutoin pääse :D

Jep, muutoin kaikki kuten ennenkin, normaalisti :)
Tänään viimeksi käytiin vähän uimassa, kylpylässä ja lapsilla tuntu olevan hauskaa, isot kilju onnesta kun kaarrettiin kylpylän pihaan, taas onnistuttiin ne yllättämään! :)
Me aikuisetkin nähtiin ystäväpariskuntaa (ja nuorimman kummeja) joille on syksyllä tulossa kerralla kaksi vauvaa! Ihanaa <3

Mutta nyt, pidemmittä jaaritteluitta toivotan hyvää juhannuksen jatkoa kaikille ja painun itse unten maille, huomenna nimittäin kutsuu työpäivä, joten koitan taas jossain välissä hieman päivitellä :)

Hip hei!

Tämän linkin takaa löytyy jälleen odotuspäikkyä,
luulenpa että tämä blogi pikkuhiljaa hiljenee, yritän kyllä päivitellä kunhan saan aikaa sen verran, mutta kortilla se tuntuu nytkin olevan ja helpompihan se on sitten yhteen blogiin kirjotella kaikki kerralla ;)

http://kakkospahkina.blogspot.com/

Niin se vuosi vierähti!

On se vaan edelleen uskomatonta ajatella että vuosi sitten istuin sairaalasängyllä ja ihmettelin pientä tuhisevaa ihmettä, samalla peläten että se vielä minulta pois viedään..
Nyt tuo tuhiseva ihme nukkuu kikkurat ojossa ja pylly pystyssä omassa sängyssään,
niin iso poika jo, mutta silti niin pieni <3 Useimpina aamuina saan herätä siihen kun poika muiskauttaa kuolaisen pusun keskelle naamaani, halaa sitten sanoen "aa" ja sen jälkeen viipottaa vaippa vinossa sängystä alas, illalla kyllä laitetaan omaan sänkyyn, mutta useimpina öinä saan herätä parkuun ja pieni mies seisoo sängyssään kädet ojossa että "ota mut sinne kainaloon nukkumaan". Mitä kaikkea onkaan pieni ihminen vuodessa oppinut :) Sunnuntaina juhlittiin ensimmäisiä synttäreitä jotka siis olivat virallisesti tiistaina. Hän jaksoi sunnuntaina hyvin reippaasti koko päivän, hiukan tietenkin oli taas ihmeissään että mitäs täällä näin paljon on väkeä ja mitäs nää paketit mulle annetaan :D Vaatteita pää-asiassa sai ja hyvä niin, leluja meillä on ihan älyttömästi jo entuudestaan. Ja nuo vaatteet oli kaikki just niitä mitä juuri viikkoa aiemmin kuolasin kaupassa :D Body jossa suomi-naama, kahdet housut, toisissa pepun päällä teksti SUOMI ja toisessa hirvi puntissa sekä shortsi-puku jossa tuo hirven kuva ja yksi pitkähihainen body jossa apina ja teksti, jota en juuri muista ulkoa, ihania kaikki! :) Auton hän myös sai ja sen kanssa päristeli menemään kovaa touhua :) Tiistaina synttäreiden kunniaksi lähdettiin minä ja pojat junalla parinsadan kilometrin päähän kotoa ostamaan autoa ja sen kanssa olikin sitten erinäisiä kommelluksia,, päästiin sillä jo kotimatkalle kun siihen ilmesty vika, matkattiin taksilla takasinpäin ja vajaan tunnin kuluttua meille tuotiin vara-auto autoliikkeestä ja meidän auto käytiin noukkimassa sieltä tien varresta.. Kello oli jo aika paljon kun kotiin päästiin.. Pojat kuitenkin oli suht virkeitä ja iloisia omia itsejänsä, uni kyllä tuli houkuttelematta molemmille :D Itse söin puolikkaan grillatun maissin vielä iltapalaksi ja sitten alkokin uni painaan omiakin silmiä,, yöllä heräsin siihen että oli kylmä ja sitten kuuma ja taas ihan järkyttävän kylmä ja sitten taas kuuma.. tervetuloa mahatauti! TAAS! >:(
Tätähän sit jatku loppu-yön, aamun ja vielä päivälläkin pari kertaa halailin emalimaljaa.. koko päivä meni maatessa sohvalla ihan koomassa ja vasta illalla uskalsin syödä jotain kiinteää,, jopa istumaan nouseminen meinas saada ällin lähtemään.
Ja olihan se tosi kiva käydä myös työterveydessä jonne matkaa 25km/suunta.. Kovin mielenkiintosta olis tietää että mistä tää taas tuli, kun ei kenelläkään muulla tässä perheessä ole edes oireita että vois olla jotain,, kukaan ei ole valittanu mahaansa tms.. vain minä.


Tänään on ollut jo hieman parempi, vellonu kyllä koko päivän, muttei muuta.. käytiin neuvolassakin P:n kanssa ja pituutta tullut taas roimasti, toisin kuin painoa,, eli pituus 78,5cm ja paino 9580g,, vain parisataa grammaa kahdessa kuukaudessa. Tosin tuo liikkuu hurjaa kyytiä koko ajan, oikea elohiiri, ja piti tässä melkein parin viikon syömälakonkin, suostu syömään aina pari lusikallista kerrallaan ja sit meni suu tiukasti kiinni, vain maito olis kelvannu.. nyt onneksi ruokakin taas maittaa hyvin :)
Tässäpä kuva vuosikkaasta;

Niin ja kun sunnuntaina paljastettiin jo sukulaisille ja fb-kavereillekkin, niin paljastetaan nyt täälläkin, eli meillä odotetaan taas <3
Teen tässä uuden blogin odotuksesta, voisin vaikka aloitella hetikin ja laitan tänne linkkiä sitten :)

*muoks* en ymmärrä minkä takia tää teksti tulee yhteen pötköön vaikken niin kirjotakkaan :/

Kohta vuosi!

Kohta on jo vuosi siitä kun tuo pikkuinen miehen alku saapui meidän elämäämme! <3
Uskomatonta, mutta totta!

Aika kuluu nykyään kuin siivillä, minä palasin työelämään täyspäiväsesti kuukausi sitten, sain siirronkin lähempään kauppaan ja olen viihtynyt. Pojat alotti päivähoidossa ja mun ollessa vapaalla, myös pojat viettää vapaata :)

Pekolla alku oli melkosta huutoa ja hampaiden kiristystä, mutta nyt viimeisimmät kerrat on jäänyt jo ilman huutoa, isoveli taas mennä viipottaa leikkeihin kun ulkovaatteet saa riisuttua ja usein se heippa jää sanomatta..
Ainoa mikä harmittaa, on se että jotkut sinne(kkin) vievät kipeitä lapsia ja meillähän nää taudit sitten viihtyy oikeinkin mukavasti..

Tälläkin hetkellä pienimmällä nenä vuotaa, ventolineä on taas hengitelty kun hengitys vinkuu ja itellä pää aivan tukossa, eilen silti sitkeenä olin töissä, kun tiesi että tän päivän saa levätä,, tai oikeemmin "levätä", mites tässä lepäilet kun olet yksin kai koko päivän kolmen tenavan kanssa kotona?

Eipä täällä kai mitään muuta ihmeellisyyksiä juuri olekkaan, kesää kovasti odotellaan koko porukka että pääsee ulos auringonpaisteeseen, alkaa tää talvi ja vesikelit kevään myötä jo riittämään, olis niin ihanaa kun ei tarvis pukea paljon päälle, muuta kun kengät jalkaan ja menoks! :D

Laitetaas pari kuvaa pienimmästä;

Minun oma pääsiäismuna!


Nautiskelua


Saisko lisää? (ei saanu ;) )



Ihmettelemässä kun äiti kuvaili vaatteita myyntiin




Siinäpä tälle erää :)